Hölkyttelyn hurmaa!

Nyt saan vihdoin säännölliset juoksut käyntiin! Kävin maanantaina polveani hoitaneella fyssarilla Tiina Lahtinen-Suopankilla ja hänen mukaansa askel näytti matolla ihan normaalille ja saan nyt siis juosta vapaasti. Vielä täytyy vaan malttaa pitää näpit erossa juoksumaton vauhtinappulasta…ei ihan helppoa, sillä olisi kova halu testata kuinka kammolle reippaampi tuntuu. Hidas vauhti yllätyksekseni on aivan yhtä kevyttä kun puoli vuotta sitten…?!? Lisäksi tietty juoksutreenit loppuvat vielä tylsän äkkiä, mutta silti: back on track 🙂

Myös muut treenit ovat sujuneet suunnitelmien mukaan ja hyvää pohjaa kevään kovempia kuureja varten luulisi alkavan löytyä. Silti täytyy myöntää, että yksitoikkoiset talven sisätreenit alkavat jo puuduttaa. Lisäksi uintivire on viimeiset pari viikkoa ollut kateissa, joten altaassa polskiminenkaan ei ole ollut nautintoa. On se vaan uinti kumman herkkä laji. Luultavasti – ja ainakin toivottavasti – pieni kevennys tuo tässä tapauksessa otteen takaisin entistä ehompana. Potkua ergoihin yritän hakea puolestaan siitä, että viiden viikon päästä lähdemme Mallorcalle nauttimaan aidosta lajitreenistä! Ja antaahan tuo Suomen aurinkokin jo virtaa päiviin.