Japanissa!

Australian reissu päättyi tehopainotteiseen treeniviikkoon. Viikko loppui sunnuntaina käytyyn Queenslandin mestaruuskisaan sprinttimatkalla. Kisan tulos oli mukavin mahdollinen, sillä voitin mestaruuden! Täytyy kuitenkin myöntää, ettei mestaruuteen johtanut meno nyt ihan superhehkutuksen arvoista ollut, sillä jalat olivat pahasti väsyneet eikä niistä oikein irronnut tehoa. Tämäkin pienehkö kisa toimi kuitenkin aivan loistavana tehotreeninä, ja nämä pelkkinä harjoituksina tehdyt rennot kisat ovatkin mielestäni olleet Aussien parasta antia. On paljon hauskempaa ja helpompaa mennä kovaa kilpailunumero päällä kirittäjien seassa kuin yksin.

Niin se vaan silti kaikki kiva päättyy aikanaan ja maanantaina oli aika lähteä kohti Japania ja Ishigakia, missä osallistun sunnuntaina maailmancupin kisaan. Matkasta Brisbanesta Ishigakiin tuli lentomuutosten takia todella pitkä… maanantaina iltapäivällä lensimme Sydneyhyn, jossa vietimme yön ja tiistaina lensimme ensin Honkongiin ja sieltä sitten Tokioon. Tokiossa nukumme taas yön (hiukan pelottava paikka kyllä tällä hetkellä eikä ulkomaalaisia juuri näkynyt, jumbojetissämmekin oli vain noin 50 matkustajaa…). Keskiviikkoaamuna lensimme sitten Okinawaan ja sieltä vihdoin illaksi Ishigakiin. No, onneksi lentokoneissa oli kivoja leffoja ja matkaa tuli pätkittyä parilla hotelliyöllä ja pienillä liikuntatuokioilla.

Paikkana Japani ja Ishigaki on aivan mahtavia! Ihmiset ovat älyttömän ystävällisiä ja haluavat koko ajan auttaa parhaansa mukaan. Kieli on tosin hiukan ongelmallinen. Myös ruoka on hyvää, mutta toistaiseksi joudun valitettavasti pitämään mahdollisimman länsimaista dieettiä ja säästämään levien sekä raa’an kalan tankkauksen kisan jälkeiseen iltaan. Ishigakissa on myös tosi kaunis luonto. Tämä on pieni saari aivan Taiwanin kupeessa ja ilmasto on mukavin mahdollinen ja merivesi on kristallinkirkasta. Saarella on myös paljon tajuttoman kauniita rantapoukamia, pieniä sademetsiä ja kauniita puistoja.

Ensi sunnuntain maailmancupista tulee varmasti todella kova, sillä viivalla on jälleen iso tukku kärkinaisia. Tavoitteenani on saada tasapainoinen kilpailu joka lajin osalta ja katsoa, mihin se riittää. Uinti tulee kohdallani jälleen olemaan ratkaisevassa asemassa ja siinä tarvitsen nyt ehdottomasti hyvän onnistumisen. Pyöräilystä saattaa tulla aika taktinen ja se, miten kovaa mikäkin ryhmä ajaa riippunee pitkälti siitä kerkiävätkö pari parasta juoksijaa uinnista kärjen mukaan vai eivätkö. Omakin juoksuni on viime aikoina alkanut kulkea yllättävän hyvin, mutta kympin jaksaminen on edelleen hiukan arvoitus. Joka tapauksessa on aivan älyttömän kivaa päästä taas haastamaan itsensä tosi kovatasoiseen kisaan, peukut pystyyn!