Life goes on ;)

Tulipa pitkä tauko blogin päivitykseen. Henkisesti tauko oli kuitenkin tarpeen. Polven prakaaminen oli päälle sen verran kova paikka, että oli pakko unohtaa urheilu ja edes yrittää miettiä jotain muuta. Ja täytyy myöntää, että vaikka kunto nyt on varmasti älyttömän surkea, niin muuten tauko teki vaihteeksi tosi hyvää!

Sairaslomalla tuli eteen paljon uusia asioita. Pahimmassa vaiheessa oli avartavaa huomata, että aika kuluu, vaikkei koko ajan puuhaa yhtään mitään. Aluksi lihaksia särki jatkuvasti ja olo oli kuin vankilassa, mutta pikkuhiljaa alkoi olla jopa mukavaa vain töllöttää kaikkia mahdollisia telkkarisarjoja, maleksia facebookissa ja nukkua pitkiä unia. Kun kyllästys iski, rupesin kutomaan pipoja! Onneksi sain myös pyörätuolin sairaalasta lainaan ja pääsin sen kanssa ulos pitkille koiran ulkoilutuslenkeille haukkaamaan happea.

Löhöilemisestä oli myös se kiva seuraus, että tällä hetkellä en kaipaa jatkuvasti päiväunia! Nyt sitä vasta huomaa, kuinka kova rasitus reilut 15 vuotta kestänyt treenaaminen on kropalle ollut. Vaikka olen käyttänyt polven kuntoutukseen ensimmäisten leikkausta seuranneiden parin viikon jälkeen lähes yhtä paljon aikaa kuin normaalisti treenaamiseen, ei nyt väsytä ollenkaan samalla tavalla. Sain todella mielenkiintoisen gradun aiheen ja vaikka ennen sairauslomaa pidin mahdottomana ajatuksena, että treeniä ja gradua voisi jaksaa tehdä samanaikaisesti, niin ainakin vielä tällä hetkellä intoa ja tarmoa tuntuu riittävän aivan loistavasti molempiin puuhiin. Ja ylikin jää, mutta niin täytyykin jäädä, sillä treenaamiseni on edelleen vain ylikevyttä hissuttelua.

No mutta mitäs sille polvelle kuluu? Kaikki voitava paranemisen eteen on tehty: olen saanut loistavaa fysioterapia apua ja koettanut noudattaa ohjeita parhaani mukaan. Vaikka kuntoutusjutut eivät fysiikkaa rasita, niin ei se päälle kivaa puuhaa ole jumpata jumpan perään. Ja silti paraneminen on ärsyttävän hidasta. Mutta valoa on vihdoin nähtävissä. Nyt pystyn sentään jo uimaan ilman pullareita ja ajamaan ylikevyttä ergoa. Ja lääkärin kommenttien mukaan paraneminen on sujunut niin hyvin, että juoksuakin saan kokeilla jo ennen joulua! Eli luvassa on varmasti jännittävin joululahja sitten lapsuusvuosien!