Loistavat kisat Alanyassa – tosin vain treenin kannalta

Selvisin lopulta Alanyan Eurooppa Cupissa 16. sijalle. Ei hyvä sijoitus, mutta positiivinen maku hommasta jäi. Tuli tehtyä älyttömän tärkeä treeni parin viikon kuluttua käytävää Israelin kisaa ajatellen.

Kisan uinti oli täälä kertaa taas huono. En selvinnyt ehjin ajatuksin alun hakkauksesta. Eroa kärkeen 1.50 min.

Pyörällä saimme loistavan paritempovedon aikaiseksi ukrainalaisen Prystaikon kanssa. Omat pyöräjalkani olivat myös selvästi vahvemmat kuin kauden aiemmissa kisoissa. Saavutimme porukkaa ja eroa kärkeen oli parhaimmillaan alle 1.30 min. Vikalla 6 km kiekalla jouduin lopettamaan vetojuhdan työt ja venyttämään kipeytynyttä selkääni. Kun kukaan muukaan ei halunnut tehdä hommia, venähti ero kärkeen reiluksi pariksi minuutiksi.

Juoksu oli odotetun kammottavaa taistelua. Sattui. Eroa parhaisiin tuli kympillä reilut pari minuuttia, mutta tällä kertaa se ei vaikuta yhtään paljolle…sain juostua vain neljä 15 minuutin tosi hiljaista lenkkiä ennen kisaa ja siinä olivat kaikki juoksut viimeisten viiden viikona ajalta! Kyllähän se ”vähän” näkyi askeleessa. Parasta kuitenkin oli, ettei varvas kipeytynyt touhusta yhtään lisää 🙂

Kisan jälkeen harrastimme yhden päivän ajan auringonottoa ja vuorikiipeilyä Kirsin kanssa. Seuraavana päivänä kilpailuruljanssi sitten jo jatkuikin viiden kilsan avovesiuinnin merkeissä. Uinti sujui paljon paremmin kuin triathlonkisassa – voitin selvästi pari tyttöä, joille hävisin 1.30 min triathlonissa eikä eroa parhaisiinkaan tullut kuin alle 2 min. Oli kyllä hullun kivan rankkaa touhua vetäistä viisi kilsaa keskellä aaltoista merta!

Kisaan valmistautumista ja kisan aikaisia tunnelmia pääsee seurailemaan alkutalvesta Nelosen Matkaoppaat -ohjelmasta. Luvassa ei taida olla kaunista katsottavaa, mutta vauhtia ja vaarallisia tilanteita kyllä piisaa 😉