Loppukesän suunnitelmia ja HCT

Syksy lähenee. Kesän loppu ei näy kelissä, joka on ollut ihanan lämmin päivä toisensa perään… mutta kalenteria katsoessa kisakauden loppu näyttää koittavan tosi pian. Onneksi mulla on kuitenkin vielä pari kovaa koitosta jäljellä.

Eka kisa on jo ensi sunnuntaina, kun starttaan Challenge Walchseessa. Kisasta on tosi hyvät muistot viime vuodelta. Tunnelma tapahtumassa oli mahtava ja reitti oli superkiva! Palautuminen EM-kisasta on sujunut vauhdilla ja varvas parani tosi nopeaan, joten lähden Itävaltaan oikein hyvillä mielin. Ei kun vaan kaikki nyt vihdoin kohdilleen – riittävästi tankkausta, pyörän ruuvit tiukalle, kokoa isommat Niket jalkaan ja hymyä huuleen – niin eiköhän sunnuntaina tuu hauska päivä!

Challenge Walchseen jälkeen edessä on palauttelua ja muutaman viikon tehopainotteinen jakso. Vauhtitreenejä on luvassa, sillä kisakauteni päättyy 29.9. Alicantessa käytävään olympiamatkan maailmancupiin. Tosi hauskaa päästä kokeilemaan vielä myös ITU naisten vauhtia! Treenillisestikin kauden lopetus on mielenkiintoinen, sillä nyt perusta on puolimatkan harjoitusten ansiosta vankempi kuin koskaan ja kun siihen hioo vähän vauhtia päälle, niin uskon, että olympiamatkakin sujuu aiempaa terävämmin.

Treenien ohessa viime aikojen kohokohta oli ehdottomasti viime viikonlopun Helsinki City Triathlon. Olin tapahtumassa järkkärinä ja siitä tulee kyllä aina hyvälle tuulelle. Koitokseen osallistui jopa lähes 2000 kisaajaa, keli oli loistava ja tunnelma huippuiloinen ja rennon letkeä! Ehkä kivoin sarja tänä vuonna oli aikuinen + lapsi -sarja, jossa perheen pienimmät pääsivät testaamaan lajia yhdessä vanhempiensa kanssa 🙂

Niin ja EM-kisan jälkeen musta kirjoitettiin myös iso juttu Hesariin. Kiva, että me triathlonistitkin vihdoin saamme palstatilaa 🙂

http://www.hs.fi/urheilu/Kaisa+Lehtonen/a1376968053136