Blogi

Lontoon ennakkoasetelmia

Naisten olympiastartti on lauantaina klo 11 Suomen aikaa. Harmittaa edelleen älyttömästi, että jäin niukasti pois niiden 55 naisen joukosta, jotka kisaavat Hyde Parkissa. Aluksi ajattelin, etten edes katso koko kisaa – mutta eihän sitä kuitenkaan malta jättää väliin! Koska naistriathlonisteista ei juuri puhuta suomalaisessa mediassa, ajattelin kasata tähän pienen yhteenvedon olympiastartin ennakkoasetelmista.

Lontoon reitti on nopea ja kisasta tullee tasaisin olympiakisa, mitä tähän mennessä on nähty. Uintivauhti on varmasti huima. Luultavasti uinnista muodostuu kaksi tai kolme ryhmää. Pyöräreitti on valitettavasti täysin tasainen, mutta onneksi siinä on sentään kohtuullisen teknistä korttelia. Viime vuoden kisassa naisten takaa-ajoryhmä ajoi kärkiryhmän kiinni ja lähes kaikki lähtivät juoksemaan samaan aikaan. Toisaalta miesten kisassa muodostui neljän hengen irtiotto, joten ei pikkuporukan karkuun pääseminenkään ole yhtään mahdotonta. Mielenkiintoa pyöräilyyn lisää se, että joillain mailla on mahdollisia apukuskeja, joiden tehtävänä on auttaa joukkueensa parhaimpia juoksijoita uinti- ja pyöräosuuksilla.

Juoksusta tulee joka tapauksessa todella vauhdikas
. Voittajan juoksuaika tulee olemaan noin 33 min ja veikkaisin, että vähintään kolmekymmentä naista juoksee alle 35 min. Etenkin juoksun osalta triathlonin taso on kasvanut todella paljon tämän olympiadin aikana ja Lontoon kisan loppumetreillä tulee varmasti paljon tiukempia taisteluja kuin aiemmissa olympialaisissa.


Tässä on kisan ennakkosuosikkeja:

Helen Jenkins (GBR)
Viime vuoden World Seriesin voittaja, joka voitti myös olympiakenraalin Lontoossa. Kilpaillut tänä vuonna säästeliäästi, mutta oli viimeisimmässä MM-osakisassaan toukokuussa ylivoimainen. Toivoo, että olympiakilpailussa muodostuisi karkuryhmä jo uinnissa ja pyörällä (saanee apua Lucy Hallilta, joka on nopeimpia uimareita ja selkeä apuri). Juoksussa lähtee todennäköisesti pitämään kovaa matkavauhtia, sillä loppukiri on Jenkinsin ainoa heikkous.

Nicola Spirig (SUI)

Loistava pyöräilijä ja juoksija. Kärsi viime vuonna loukkaantumisista, mutta on ollut tänä kesänä hirmuiskussa ja voittanut kaikki kisansa huhtikuun lopulta: EM kultaa, kaksi MM-osakisaa, kaksi Ironmansarjan puolikasta, Ironmansarjan olympiamatkan kisan sekä Sveitsin mestaruudet 3000 m ja 5000 m ratajuoksussa. Ailahteleva uinti on Spirigin heikkous.

Erin Densham (AUS)
Kilpailu Australian joukkueeseen pääsemisestä on ollut kovaa. Densham ja nuori Emma Jackson syrjäyttivät joukkueesta muun muassa Pekingin voittajan Emma Snowsillin. Densham on ollut kevään ja alkukesän aikana todella kovassa kunnossa. Hän on voittanut yhden maailmancupin ja kaksi MM-osakisaa, joista toisen reilu viikko sitten Hampurissa, joten kuntopiikki ei ole ohi. Oli sydänleikkauksessa pari vuotta sitten, mutta on sen jälkeen noussut maailman kärkeen.

Emma Moffatt (AUS)
Vuosien 2009 ja 2010 maailmanmestari ja 2011 kakkonen lunasti olympiapaikkansa jo viime vuonna ja on saanut tämän kesän keskittyä itse päätapahtumaan. Keskittyminen on näkynyt kesän kisoissa, sillä Hampurin kakkossija on Moffyn ensimmäinen podiumsijoitus tältä kesältä. Kunto on siis nousussa juuri niin kuin pitää.

Andrea Hewitt (NZL)
Lähes aina maailmancupien podiumilla ja johtaa tällä hetkellä MM-osakisaa. Osoitti viime vuoden lopulla, että osaa kunnon ajoituksen, kun voitti kolme viimeistä maailmancupia. Keskittynyt tänä kesänä vain olympialaisiin, mikä on näkynyt hieman vaisumpana alkukautena. Tasaisen hyvä joka lajissa, mutta ei vahvimmillaan juoksun tiukassa loppukirissä.

Lisa Norden (SWE)
Pohjoismaiden selvä ykköstykki. Rakastaa kilpailemista ja venyy tiukoissa paikoissa, mikä sopii olympiastarttiin. On kärsinyt pari viime vuotta pienistä loukkaantumisista, mutta on silti yltänyt palkintopallille useissa MM osakisoissa ja voittanut Sprintin MM kultaa. Yksi kisan vahvimmista pyöräilijöistä ja sitkeä juoksija on pikkuhiljaa nostanut myös uintinsa kärkitasolle. Toivoo irtiottoa.

Barbara Riveros Diaz (CHI)
Etelä-Amerikan taskuraketti. Erittäin nopea juoksija ja hyvä pyöräilijä. Uinnin ailahtelevuuden vuoksi tuloksetkin heittevät, mutta on parhaimmillaan maailman nopein.

Gwen Jorgensen (USA)
Teki läpimurtokisansa viime vuonna Lontoossa sijoittuen kakkoseksi. On lähes aina parhaimpia juoksijoita. Pyöräily on heikkous ja jos ajetaan tosi kovaa, saattaa pudota porukoista.

Anne Haug (GER)
Sympatiseeraan Annea, sillä uramme etenivät tosi samankaltaisesti, kunnes vastoinkäymiseni kasautuivat. Liittyi viime vuonna australialaisen Darren Smithin valmennusryhmään, jossa treenaavat myös Norden, Holland, Groff ja Roberts. Uinti on kehittynyt huomattavasti, tosin jäänee edelleen kakkosryhmään. Mutta jos kärki ajetaan pyörällä kiinni eikä Anne joudu tekemään liikaa töitä, niin juosta hän osaa.

Suosikkeja siis riittää. Yllä olevien lisäksi myös moni muu voi yltää palkintopallille. Esimerkiksi pahasta lonkkavammasta kärsinyt Paula Findlay (CAN) tai yleensä ainoastaan juuri tärkeimmissä kisoissa onnistuva Anja Dittmer (GER) saattavat napata mitalin. Yllättäjiä voivat olla myös esimerkiksi Emmie Charayron (FRA), Aileen Morrisson (IRL), Vendula Frintova (CZE) tai japanilaiset Mariko Adachi tai Ai Ueda. Jos uinnissa ja pyöräilyssä muodostuu karkuryhmä, myös Sarah Groff (USA) ja Laura Bennett (USA) lienevät korkealla.

Read next

09.08.2018
Voitto Sveitsin Ironmanissa!

Vain astumalla tuntemattomaan voi kehittyä. Olin jopa hiukan kummissani, kun valmentajani Siri Lindley ehdotti minulle…

13.07.2018
Kolmas sija ja enkka Rothissa

Kauden toinen pääkilpailu, Challenge Roth, on takana. Suoritusta täytyi sulatella lähes kaksi viikkoa ennen kuin…