Blogi

Treenejä päälle ja kropalle

Viime viikot olivat jälleen superkiireisiä, joten bloggailu jäi. Päivät ovat täyttyneet erilaisista valmennus- ja paperitöistä sekä omista treeneistä. Tulevina viikkoina sen sijaan lupaan päivitellä tekemisiäni tiuhempaan, sillä aikaa pitäisi riittää kivemmin – kirjoittelen tätä blogia Kanarian lämmössä 🙂 Aloitetaan nyt omia talvitreenejäni ruotivalla jutulla.

Yhteenvetona talvi hurahti oikeastaan aika loistavasti. Sain nakutettua lukuisia kehittäviä perusharjoituksia. Nautiskelua treenaaminen ei kuitenkaan täysin ollut, vaan etenkin vikalla treeniviikoilla alkoi touhussa olla selvästi enemmän työnteon meininkiä kuin liikunnan riemua. Harmillisen huonojen talvikelien takia hiihto jäi minimiin ja selvästi suurin osa treeneistä tapahtui sisätiloissa.

En ikinä oo ollut suuri sisäliikunnan fani, mutta pakko myöntää, että etenkin pidempiä triathlonmatkoja ajatellen wattibikella ajelu ja juoksumatolla juoksu tuntuivat tekevän tosi hyvää. Ne kasvattivat sitkeyttä koipiin ja ennen kaikkea päähän. Vedimme useampia parin kolmen tunnin settejä, joissa oli pääsarjana kovimmillaan esim uintia 40x100m 1.25-1.15 / 1.30 lähtö, 1 h wattibikea noin 4,0-4,5 W/kg ja loppuun muutama 5-10 min veto 5 W/kg, treenin kruununa juoksumatolla 30 min 16-17 km/h + radalla 1-2 km reippaampia vetoja. Tehollisesti treenit eivät olleet varsinaista hurjastelua, vaan aerk-vk menoa, mutta päälle jatkuva jumputtaminen alkoi olla aika nihkeää…

Oikeastaan näiden treenien lomassa huomasin, että fyysikkatreenin ohessa vielä tärkempää on pitää psyykkinen puoli hallinnassa, jotta kykenen vetämään nelisen tuntia kisaa optimaalisesti eli siten, että ajatukset pysyvät positiivisina. Tässä nostan hattua niille, monille supermenijöille, jotka tuntuvat ajelevan hymyssä suin monen tunnin ergosettejä vaikka pelkkää seinää katsellen. Mulla kisafiilis vie liian helposti mennessään ja siitä seuraa kaikenmaailman ihmeellisiä nykäyksiä enkä oikein malta painaa menemään tasaista vauhtia. Lisäksi negatiiviset asiat tuppaavat tunkeutumaan ajatuksiini usein liiankin herkästi. Tämä näkyi liiaksi viime kesän kisoissa, mutta tavoite on, ettei ensi kesänä näkyisi.

No, seuraavina viikkoina pääsen nautiskelemaan henkisesti, kun treenit tapahtuvat ulkoilmassa auringon alla! Tänään toka leiripäivä alkoi vuoren valloitusjuoksulla, kun kipitin ensin 8 km loivaa nousua Vk ala-alueella ja perään Ayaguareksen (4km pikku vuoren) vk yläalueella. Ja nautintoa oli 🙂

Read next

09.08.2018
Voitto Sveitsin Ironmanissa!

Vain astumalla tuntemattomaan voi kehittyä. Olin jopa hiukan kummissani, kun valmentajani Siri Lindley ehdotti minulle…

13.07.2018
Kolmas sija ja enkka Rothissa

Kauden toinen pääkilpailu, Challenge Roth, on takana. Suoritusta täytyi sulatella lähes kaksi viikkoa ennen kuin…