Stories

Intuition Insights: harjoituspäiväkirjan tärkeys

Aloin teini-ikäisenä kirjoittaa päiväkirjaa, kuten lähes kaikki tytöt jossain vaiheessa elämäänsä. Enkä aloittanut päiväkirjan pitämistä vain kerran, vaan useita kertoja. Näissä kirjoissa kirjoitin lähinnä nuoren tytön ahdistuksesta ja tietysti pojista. Kuitenkin melko pian, kun urheiluharrastukseni muuttui hieman vakavammaksi, aloin pitää myös harjoituspäiväkirjaa.

Harjoituspäiväkirjan kehitys

Aluksi vuonna 1994 harjoituspäiväkirjani oli yksinkertainen ruutuvihko. Kirjoitin vihkoon kaikki tekemäni harjoitukset, uintisarjat ja ajat. Kirjoitin myös tunteistani tai ainakin piirtelin hymiöitä. Vuonna 1998, kun alotin triathlonin parissa, aloin käyttää hieman kehittyneempää harjoituspäiväkirjan muotoa. Kyseessä oli taulukko, johon erittelin eri lajien harjoitukset, ei vain matkan ja keston, vaan myös sen, miten paljon olin liikkunut milläkin tehoalueella. Käytin keltaista tussia kommenttien ja vaaleanpunaista viikon tärkeimpien harjoitusten alleviivaamiseen. Paperin kääntöpuolelle kirjoitin jokaisen harjoituksen tarkemmat yksityiskohdat, kuten uintisarjat ja -ajat sekä pyöräily- ja juoksuvetojen matkat ja ajat ja sydämen keski- ja maksimisykkeet.

 

Jatkoin tällaisen paperin päivittäistä täyttämistä vuoteen 2013 saakka, kunnes aloin käyttää Excel-laskentataulukkoa. Ajattelin, että tietokoneella täyttämäni taulukko helpottaisi työtäni, mutta toisaalta olin myös hieman surullinen luopuessani käsinkirjoittamisesta, koska nyt en enää voinut piirtää kukkia tai aurinkoja paperien reunoille. En kuitenkaan halunnut käyttää automaattisia tiedostojen latausohjelmia laskentataulukon sijaan, koska uskoin, että päiväkirjani sisältämien tietojen käsitteleminen manuaalisesti, esim. syöttämällä numeroita käsin ja laskemalla yhteenvetoja, kehitti minua ei vain urheilijana, vaan myös valmentajana. Vuonna 2016 aloin kuitenkin käyttää web-pohjaista ratkaisua harjoitusten seurantaan, analysointiin ja suunnitteluun. Suurin syy oli, että tämä helpotti suuresti kommunikointiani toisella mantereella asuvan uuden valmentajani kanssa. Hieman erilaista kuin ennen, “He would come to the race office to pick up the fax of his training schedule from his coach back home in Finland, and then that would determine what he could do around the race.” The quiet achiever: Pauli Kiuru – “Triathlonisti”.

 

Päiväkirjani kehittyminen edustaa ehkä jollain tavoin sitä, miten digitalisaatio on edennyt muihinkin arkipäivän asioihin. Digitaalisia tekniikoita integroidaan jokapäiväiseen elämään digitoimalla kaikkea, mitä voidaan digitalisoida. (Kysyin Googlelta – Mitä on digitalisointi?) Uusien tekniikoiden käyttäminen ei ole aina ollut näin helppoa, emmekä aina ole kovinkaan innokkaita muuttamaan toimintatapojamme.

Pidänkö päiväkirjaa tärkeänä?

Huippu-urheilijoiden ja valmentajien haasteena on hyödyntää tarjolla olevia teknologisia mahdollisuuksia siten, että ne palvelisivat itse tarkoitusta. Ihannetapauksessa teknologian avulla voidaan niin sanotusti saavuttaa pieniä voittoja eli tulla entistä kilpailukykyisemmäksi suhteessa kanssakilpailijoihin. Itse teknologia ei tarjoa mitään ratkaisuja tai vastauksia, jos emme osaa hyödyntää käytössä olevia apukeinoja käytännössä eli soveltaa teknologian antamia näkemyksiä tarvittavien muutosten tekemisessä. Tietenkin on hienoa, että muistissa on kauniita sykekäyriä ja vauhteja tai että voi seurata, miten pyöräilyvoima on on kehittynyt kilpailun tai harjoittelun aikana, mutta tärkeämpää on, miten näitä numeroita pystytään käyttämään käytännön suunnitelmia tehtäessä.

Kun täytin harjoituspäiväkirjataulukoitani käsin, tarkastelin ja analysoin harjoitteluani jo kirjoittaessani. Tämän jälkeen annoin viikoittain valmentajalleni kopion päiväkirjastani. Keskustelimme tehdyn harjoittelun sisällöstä ja tämän perusteella teimme suunnitelmia tuleviksi viikoiksi. Nykyään käytän edistyneempää ratkaisua harjoittelutietojen kirjaamiseen ja jakamiseen valmentajani kanssa, mutta harjoittelun analysointi ja suunnitteluprosessi on enemmän tai vähemmän sama kuin alkuaikoina. Päivitän harjoituslokitiedoston, tarkastelen ja analysoin harjoitusta samalla tavalla kuin aiemmin (ohjelma toki hoitaa laskemisen) ja sitten keskustelemme valmentajani kanssa siitä, miten harjoitus sujui. Ainoa asia, joka siis on muuttunut, on raportoinnin ja kommunikoinnin tapa, prosessi on säilynyt ennallaan; Suunnittelu, suoritus, seuranta, analysointi (& uudelleen suunnittelu), toisto.

Päiväkirjan pitämisen merkityksen määrittelee se, miten tietojen kerääminen luo lisää arvoa päivittäisiin toimintoihin. Jos verrataan tätä mihin tahansa kehityshankkeeseen tai luomisprosessiin, tarkkojen tietojen avulla voimme jäljittää ajankohdan, jolloin teimme tai jätimme jotain tekemättä. Näin meillä on mahdollisuus tehdä tarvittavia muutoksia kehittyäksemme. Emme voi muuttaa menneisyyttä, mutta voimme aina oppia ja parantaa. Harjoituspäiväkirjojen sivuilla, lomakkeilla ja laskentataulukoissa on koko tarinani eli niistä selviää, miten pääsin tänne. Tapahtuupa mitä tahansa, voin aina palata päiväkirjoihini ja muistaa.

Read next

24.05.2018
Jokainen sydämenlyöntini

Sydän on ihmeellinen. Levossa sydämeni lyö alhaisimmillaan vain joka toinen sekunti, kun taas kovimpien harjoitusten…