Stories

Jokainen sydämenlyöntini

Sydän on ihmeellinen. Levossa sydämeni lyö alhaisimmillaan vain joka toinen sekunti, kun taas kovimpien harjoitusten aikana se sykkii yli kaksisataa kertaa minuutissa. Sydämellä onkin paljon kerrottavaa ja niinpä olenkin viimeisten 20 vuoden aikana tallentanut lähes jokaisen sydämenlyöntini harjoituksissa Polar-sykemittareilla tai -urheilukellolla.

Muistan, kuinka ylpeälle isäni näytti, kun hän jouluna vuonna 1992 avasi joululahjaansa. Paketissa oli iso musta kello ja kuminauha. Seuraavana aamuna, kun lähdimme yhdessä hiihtämään, laittoi isäni nauhan rintaansa ja sanoi minulle, että nyt kello kertoo hänelle, kuinka nopeasti hänen sydämensä lyö. Minusta tämä oli aivan uskomatonta. Olin tuohon aikaan erittäin kiinnostunut sydämestä ja tavoitteeni oli tulla maailman parhaaksi kardiologiksi. Tämä ensimmäinen kosketukseni sykemittariin oli siis kymmenen vuotta sen jälkeen, kun Polar oli tuonut markkinoille maailman ensimmäisen langattoman sykemittarin.

Seuraava yhteyteni sykemittariin oli seuraavana kesänä. Olin kuullut lajista nimeltä triathlon ja halusin kokeilla, pystyisinkö tekemään sen osalajeista pisimmän eli 180 km pyöräilyn. Isäni ei ollut ollenkaan varma, olisiko järkevää antaa 12-vuotiaan tytön ajaa niin pitkää matkaa. Lopulta sovimme, että voimme yrittää ajaa matkan yhdessä, mikäli käytän sykemittaria. Sykemittarin avulla isäni näkisi, etten uuvuta itseäni ajamalla liian kovaa. Niinpä eräänä kauniina aamua laitoin sykemittarin nauhan rintakehäni ympärille, hyppäsin pienen pinkin maastopyöräni päälle ja aloin polkemaan. Kun sitten samana iltana päädyimme isoäitini kotiin 180 kilometrin ajon jälkeen, tunsin syvällä sydämessäni, että olin tehty triathlonia varten.

Polar ja suomalaiset triathlonistit ovat menestyksekkään harjoittelun edelläkävijöitä. Suomalainen triathlonisti Pauli Kiuru, joka tunnetaan leikkisästi myös nimellä Herra Sykemittari, oli edelläkävijä sykemittarin hyödyntämissessä – ja hänen käyttämänsä laite oli Polar. Kuitenkin varhaisesta triathlonin ensikosketuksesta ja voimakkaasta kotimaisen sykkeenmittauksen läsnäolosta huolimatta suhteeni niin sykemittariin kuin myös triathloniin kehittyi paljon hitaammin kuin ajattelin. Päädyin nimittäin kavereiden mukana kilpauinnin pariin ja aloitin triathlonin vasta 17-vuotiaana. Aloitettuani triathlonharjoittelun olenkin sitten tallentanut jokaisen harjoituksen aikaisen sydämen lyöntini, poisluettuna uintiharjoitukset.

Olen täysin varma, että sykemittari on ollut kaikkein tärkein työkalu triathlonurani varrella. Jo ensimmäinen triathlonvalmentajani Paul Sjöholm antoi aina ohjeet harjoituksiin sykkeen mukaan. Mikäli olin seurannut sykeohjeita, tiesimme, että harjoituksen fyysinen vaikutus oli täsmälleen sellainen kuin Paul halusi. Useinmiten sykkeen seuraaminen tarkoitti sitä, etten painanut liian kovaa aerobisten harjoitusten aikana ja näin pystyimmekin rakentamaan hämmästyttävän aerobisen kapasiteetin, joka minulla on tänään.

Harjoittelun ohjaamisen lisäksi sykemittari on erittäin tärkeä väline myös kehitykseni seuraamisessa. Opin melko pian harjoittelun aloitettuani yhden kestävyysharjoittelun perusperiaatteista: mitä matalampi syke ja nopeampi vauhti, sitä parempi kestävyys. Tietenkään tämä ei ole aina näin yksinkertaista ja monet asiat vaikuttavat yhtälön lopputulokseen. Tästä huolimatta uskon edelleen, että jokapäiväisessä harjoittelussa sykkeen ja vauhdin analysoiminen on paras ja kätevin menetelmä kehityksen seuraamiseksi, erityisesti aloittelevilla kestävyysurheilijoilla. Toisaalta sykkeen ja vauhdin seuraaminen on auttanut minua myös oppimaan erittäin taloudellisen juoksu- ja pyöräilytyylin. Olen nimittäin aina ollut melko kilpailullinen ja haluan joka päivä päihittää eilisen itseni, joten opin jo nuorena juoksemaan ja pyöräilemään niin taloudellisesti kuin mahdollista, jotta syke/vauhti yhtälöni näyttäisi mahdollisimman hyvälle.

Käytän edelleen sykemittaria joka ikinen päivä, mutta sanoisin, että nykyään vauhti, pyöräilyteho ja juoksun askelfrekvenssi ovat jopa sykettä kiinnostavampia lukuja. Olen nimittäin oppinut tuntemaan sydämeni sykkeen todella hyvin ja osaan myös tunnistaa tekijöitä, jotka vaikuttavat sykkeeseeni, joten on melko harvinaista, että katsoisin sykettä harjoittelun aikana. Nykyinen valmentajani Siri Lindley on myös opettanut minua lentämään sydämestäni – kuvainnollisesti – välittämättä niin paljon työkaluissani olevista numeroista. Ja uskonkin, että mittareiden kertomasta arvokkaasta informaatiosta huolimatta tässä vaiheessa pitkää uraani pelkkään tunteeseen ja intuitioon luottaminen on juuri oikea lähestymistapa harjoittelun ohjaamiseksi.

Harjoitusten jälkeen on kuitenkin edelleen erittäin arvokasta nähdä, miten sydämeni on sykkinyt. Viime vuosina edellä olevan syke/vauhti yhtälön tulokset eivät tosin ole kohdallani enää juurikaan kehittyneet. Nykyään tiedämmekin, että elimistössä saattaa olla jokin ongelmia, mikäli sykkeeni poikkeaa selvästi tavanomaisesta. Tiedämme esimerkiksi, että sekä kuntoni että suorituskykyni on loistava, kun leposykkeeni pysyy noin 30 lyönnissä minuutissa samanaikaisesti, kun syke nousee kovissa harjoituksissa yli 200 lyöntiin minuutissa. Niin tavallista korkeampi leposyke kuin myös tavallista matalampi maksimisyke kertovat usein väsymyksestä.

Lopulta minusta ei siis tullut kardiologia, mutta oman sydämen sykkeeni melkoinen asiantuntija minusta kuitenkin taisi tulla – Polarin ansiosta!


Polar esitteli ensimmäisenä maailmalle langattoman sykemittarin jo melkein 40 vuotta sitten ja on siitä lähtien kehittänyt ratkaisuja, jotka auttavat sinua harjoittelemaan älykkäämmin. Nähdäksesi kuinka Polarin tuotteet ja palvelut voivat auttaa sinua saavuttamaan harjoitustavoitteesi ja kuinka voit tehdä omasta kuntoilustasi menestystarinan, lue lisää www.polar.com/fi.

Read next

17.09.2017
Painavaa tarinaa

Viime aikoina on herännyt ilahduttavan paljon keskustelua urheilijan kehonkuvaan, ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyvistä ongelmista. On…